Työelämässä meneillään olevat ja tulevat muutokset luovat tarvetta työn ja osaamisen uudistamiselle myös sosiaali- ja terveysalalla. Tämän uudenlaisen osaamisen keskiössä on digitaalinen osaaminen, joka koskettaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia että palveluja käyttäviä kansalaisia. Palveluiden ja työtehtävien moninaistuminen ja digitalisoituminen synnyttävät myös tarvetta eettisten kysymysten uudelleen tarkastelulle sekä työelämän että koulutuksen konteksteissa. SotePeda 24/7 -hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työtä ja eettisen osaamisen tarpeita. Tulevaisuuden työn moninaistumisen ja eettisen osaamisen kuvaaminen monitoimijaisissa ja digitalisoituvissa toimintaympäristöissä on aloitettu hankkeen järjestämissä tulevaisuustyöpajoissa, joita toteutettiin kuudella eri paikkakunnalla paikallisten ammattikorkeakoulujen voimin. Hankkeessa tuotettu ennakointiaineisto tarjoaa näkökulmia siihen, miltä tulevaisuuden työ sote-alalla näyttää niin työpajoihin osallistuneiden visioissa kuin kirjallisuuskatsauksen valossa.

Tulevaisuustyöpajojen antia

Syksyn 2018 tulevaisuustyöpajoissa eri puolella Suomea oli mukana yli 130 osallistujaa. Innostunut ja keskusteleva osallistujajoukko koostui sosiaali- ja terveysalan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajista, kansalaisista, eri alojen ammattilaisista, kehittäjistä ja asiakkaista. Työpajoissa tulevaisuuden näkökulmasta puhututtivat teknologian, kuten tekoälyn, robotiikan ja digitaalisten palveluympäristöjen nopea kehitys ja niiden hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla. Uudenlaisten palvelujen monitoimijaisilla rajapinnoilla toimivien ammattilaisten haasteena on asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja oikeus määritellä itselle sopivat palvelut. Työpajoissa pohdittiin yksilöllisyyden korostumista ja toisaalta yhteisöllisyyden tarvetta.

Työpajatyöskentelyn lähtökohtana toimivat erilaisiin asiakasprofiileihin perustuvat tapausesimerkit.  Tapausesimerkit nostivat esille eri tyyppisiä keskustelun aiheita liittyen sekä eettisiin kysymyksiin, että monitoimijaisen kehittämisen haasteisiin. Esimerkiksi Valkeakoskella pohdittiin mm. itsemääräämisoikeutta ja eutanasiaan liittyviä valintoja 72-vuotiaan Tertun näkökulmasta. Lisäksi hahmoteltiin laajempaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen tulevaisuutta ja huolta herätti erityisesti digitalisaation tulevaisuus; tuoko se helpotusta, lisääkö se resursseja vai eriarvoistaako se ihmisiä?

Lappeenrannassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja, työtä ja kehittämistä tarkasteltiin ikääntyneen pariskunnan, Villen ja Kertun tilanteen kautta. Tulevaisuudessa nähtiin teknologian ja monialaisen yhteistyön tuomia mahdollisuuksia ja toisaalta yhteisöllisyyden lisääntymistä pariskunnan tukena. Etiikan näkökulmasta puhutti eettisen toiminnan mahdollistuminen esimerkiksi hyvän työn tekemisen edellytysten ja ammatillisen osaamisen kautta.

Helsingissä eettinen pohdinta kytkeytyi kysymykseen siitä, kenen tarve on tärkein. Pohdinnoissa korostui ihmisen ainutkertaisuus ja inhimillinen kohtaaminen tilanteissa, joissa asiakas/potilas on haavoittuvassa asemassa ja tarvitsee apua. Tulevaisuuden palvelupolun pohtiminen 22-vuotiaalle Nooralle konkretisoi monitoimijaisen verkoston mahdollisuudet palvelujen kehittämisessä tulevaisuudessa. Asiakkaan ja hänen lähipiirinsä tilanteen hahmottamisessa myös palvelujen kehittämismahdollisuuksia voitiin yhdessä tunnistaa. Tosin digitalisaatiokehitystä kokonaisuutena vuoteen 2030 koettiin vaikeaksi hahmottaa.

Joensuussa eettisen keskustelun lähtökohtana oli 72-vuotiaan äidin ja hänen 45-vuotiaan kehitysvammaisen pojan tarina. Tapausesimerkki nosti esille itsemääräämisoikeuden, moninaisuuden ja asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimiseen liittyviä kysymyksiä. Erityistä huomiota saivat inhimillisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tarve sekä empatia. Tulevaisuuden palvelupolun kuvaaminen tapausesimerkin asiakkaalle aktivoi ideoimaan uusia monitoimijaisia tapoja tuottaa palveluja ja hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteinen aikamatka tulevaisuuteen innosti ja eettisten kysymysten pohdinta haastoi osallistujia. Työpajassa oli aikaa työskennellä ja sen myötä koota monipuolinen aineisto analysoitavaksi jatkotyöskentelyä varten. Osallistujien näkökulmasta aikaa ja mahdollisuuksia vapaalle ideoinnille ja keskustelulle – niille huimillekin tulevaisuuden visioille! – toivottiin lisää tulevissa työpajoissa.

Tulevaisuustyöpajasarja jatkuu

Keväällä 2019 järjestetään työpajoja, joissa hahmotellaan tulevaisuudessa keskeisiä eettisiä kysymyksiä sekä eettistä toimintamallia, joiden myötä etiikan opetusta oppilaitoksissa voidaan toteuttaa ja edelleen kehittää digitaalisissa oppimisympäristöissä. Työpajatyöskentely jatkuu myös syksyllä 2019, jolloin oppimiskokonaisuuksia, oppimisympäristöjä ja uusia menetelmiä hyödynnetään työelämässä olevien oppimisen ja työn kehittämisen tukena. Eettisen toimintamallin kehittämisprosessiin linkittyy myös opettajien valmennus. Näin mahdollistetaan etiikan oppisisältöjen toteutuminen digitaalisissa toimintaympäristöissä, joissa monitoimijainen yhdessä kehittäminen ja uuden tiedon tuottaminen mahdollistuvat.

Tervetuloa seuraaviin työpajoihin! Seuraa hankkeen nettisivuja ja ilmoittaudu mukaan, http://sotepeda247.fi/  

Kirjottajat:

Taija Nöjd, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu

Birgitta Lehto, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu

Raija Koskinen, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

Virve Vieraankivi, sosionomiopiskelija, yhteisöpedagogi (amk), SOTEPEDA 24/7 hankkeen harjoittelija Hämeen ammattikorkeakoulu

Arja Koski, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Olli Vesterinen, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Vuoskoski, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu