Sotepeda 24/7-hankkeen teemana vuoden 2019 SuomiAreenassa Porissa oli sosiaalipalveluiden muotoilutarpeen selvittäminen asiakaskyselyjen kautta. Kyselyyn oli mahdollista vastata kansalais-areenan aukioloaikoina. Kysely oli kiinnitetty tauluun, johon sai tulla kiinnittämään ehdotukset post it-lapuilla. Ohikulkijoita pysäyteltiin aktiivisesti, mutta osa hakeutui pisteeseemme myös itse. Joka päivä kysyimme eri asioita erityisesti sosiaalipalveluihin liittyen. Perjantain 19.7.2019 kysymys oli: Miten saadaan kotihoitoon lisää työntekijöitä?

Vastaukset teemoiteltiin kuten palvelumuotoiluprosessissa tehdään. Teemoja saatiin 10 ja vastauksia yhteensä 330 seuraavalla jakaumalla: 

• palkka-asia, 104 vastausta 
• työnjakoon, työn sujuvuuteen ja resursseihin liittyvät asiat (61) 
• asiakkaalle annettava aika (43) 
• asiakasnäkökulman huomioiminen työn organisoimisessa (37)  

• työntekijöiden koulutukseen, osaamiseen ja perehdytykseen liittyvät asiat (33) 
• esimiehiin, johtoon ja päättäjiin liittyvät asiat (20) 
• opiskelijoihin, siviilipalvelusta ym. suorittaviin liittyvät ehdotukset (14) 
• arvot sekä kotihoidon, kotihoitotyön ja ammatin arvostukseen liittyvät tekijät (13) 
• tukipalveluiden toimivuuteen liittyvät tekijät (3) 

• työssä jaksaminen työntekijöiden tukipalveluiden näkökulmasta (2).   

Teema kirvoitti ohikulkijoiden kielenkantoja ja synnytti runsaasti puhetta ja kertomuksia sekä kokemuksia läheisten kotihoitokokemusten kautta.  Myös kotihoidon työntekijöitä pysähtyi kommentoimaan.  Isossa osassa vastauksia ratkottiin kotihoitoa muillakin keinoin kuin lisäämällä työntekijöitä. 

Palkan ja palkkauksen korjaamisen lisäksi keskeisiä ehdotuksia olivat kannustava palkkaus, järkevät työajat, resurssien lisääminen, sijaisten vakinaistaminen sekä lisätyövoiman saaminen.  Vastuun määrää pidettiin isona suhteessa palkkaan.  Reittien järkevöittäminen ja mobiilijärjestelmässä riittävä aika siirtyä asiakkaan luota toisen luo helpottaisi työn sujuvuutta.  Kun asiakaspaikkoja on liikaa, työntekijät eivät ehdi syödä asiakaskäyntien välillä.  Työvuoroihin toivottiin inhimillisyyttä ja huonokuntoisten asiakkaiden avuksi työpari.  Sijaispula, määräaikaiset työsuhteet ja niiden muuttaminen kokoaikaisiksi puhuttivat.   

Asiakkaan etu on se, että työntekijällä on aikaa tehdä työnsä kunnolla niin, että käynti on samalla kiireetön.  Asiakasta kohti käytettävää aikaa tarvitaan lisää.  ”Kun hoitajalla on 20-30 käyntiä päivässä, ei voi paljon vaatia”, kirjoitti yksi vastaaja.  Asiakasnäkökulmassa korostui asiakkaan oikeus saada tuttu työntekijä kotikäynnille, mikä helpottaa myös työntekijän työtä.  Ehdotettiin myös hoitorinkiä omahoitajasysteemillä, jolloin ei olisi hoitajien kesken vaihtuvuutta.   

Työntekijöille ehdotettiin soveltuvuustestejä, selkeämpää ja nopeampaa koulutusta alalle, sekä kunnon perehdytystä myös sijaisille.  Vastaajat toivoivat mukaan uusia ammattiryhmiä, kuten hoiva-apulaiset ja kodinhoitajat. Päteviä, asiallisia, hyviä ja oikein toimivia, sekä työtä kunnioittavia esimiehiä tarvitaan ja keskijohdolle toivottiin kouluttamista.  Esimiesten toivottiin kuuntelevan työntekijöitä ja pitävät huolta työntekijöistään. ”Miten jaksat?” on helppo kysymys, jonka jokainen esimies voisi esittää työntekijälle.  Itävallan mallin mukaisesti kotihoitoon ehdotettiin siviilipalvelusta suorittavia, ja maahanmuuttajia koulutetun työntekijän työpariksi.  Kotihoito voisi olla väylä vapautuneelle vangille yhteiskuntaan kiinnittymiseen. 

Kotihoidon, kotihoitotyön ja ammatin arvostusta toivottiin kohdalleen.  Arvojen tulisi olla palveluiden järjestämisen lähtökohtana samoin kuin vastuullisuuden, elämänkaaren tuntemuksen ja inhimillisyyden.  Inhimillisyys kytkettiin rajanvetoon: ketä hoidetaan kotona ja kuka pääsee hoitolaitokseen? Tehokkuusajattelu ei sovi vastaajan mukaan hoitoalalle.  Tukipalveluiden toimivuus puhutti. Ateriapalvelun ruokapaketteja ei saa auki ja kauppapalvelu jättää ruokakassin lattialle pilaantumaan (sisältää kylmäsäilytystä vaativia tuotteita).   

Kotihoidon työntekijöiden työssä jaksaminen oli myös esillä.  Työterveyshuollon terveydenhoitajan terveiset olivat: ”kotihoidon työntekijät ovat kertakaikkiaan loppu”.  Kotihoidon työntekijöitä kuuntelevien ammattiauttajien mukaan työntekijät oireilevat psyykkisesti, kun asiakkaita on liikaa, eivätkä ehdi edes syödä, kun rientävät paikasta toiseen. 

Saataisiinko näillä parannuksilla lisää työntekijöitä kotihoitoon? 

Minna Huhtala, projektityöntekijä, SotePeda 24/7