Osaamisen määrittely oppimateriaalien taustalla

Osaamisen määrittely oppimateriaalien taustalla

SotePeda 24/7 hankkeessa on tavoitteena määritellä sosiaali- ja terveysalan sähköisten palvelujen vaatimaa osaamista. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja IT- alan opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien digitaalisia taitoja. Hanke uudistaa korkeakoulujen toimintatapoja kehittämällä digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka takaavat sujuvat ympärivuotiset oppimispolut.

Osaamiskuvausten tietopohja rakentuu pääosin HITComp.org työkalun osaamiskuvauksista (1). Osaamiskuvauksissa on myös huomioitu Kansallinen kirjaamismalli, Kanta-Arkisto sekä Suomen sairaanhoitajaliiton Sähköisten terveyspalvelujen strategian tuomat ominaispiireet (2), THL:n koordinoiman Steps 2.0 hankkeen sairaanhoitajien osaamiskyselyn kysymykset (3), sekä tulevaisuuden osaamista tutkivan Cope-hankkeen tuottama artikkeli (4).

Määrittelytyö on edennyt vaiheittain. HITComp työkalun kompetenssit käännettiin suomen kielelle ja käännösten vastaavuutta verrattiin alkuperäiseen. Tämän jälkeen HITComp osaamiskuvaukset ryhmiteltiin EU:n * Yhdysvaltojen eHealth Work Project -hankkeen osaamisen ryhmittelyn mukaisesti. Tulokseksi saatiin taulukko sote-digi osaamiskuvaukset versio 1.0., jossa on kuvattu itse kukin kompetenssi, sen sisältö ja siihen liittyvät tavoitteet.

Sote-digi osaamisalueiden määrittelyyn otettiin mukaan tutkimusten ja erilaisten kansallisten raporttien (11, 12, 13, 14, 15) tuottamaa tietoa. Näin muodostui osaamisen määrittelyn versio 1.1.

Tämän osaamisen määrittelyn pohjalta osaamisalueita muodostui kaksitoista. Tässä tekstissä kuvataan lyhyesti, mitä osaamisalueilla tarkoitetaan.

Perustieto- ja viestintätekninen osaaminen tarkoittaa tietoteknisten perusohjelmien, kuten tietokoneohjelmien yhteiskäytön, tietokantojen, esitysohjelmien, kuvankäsittelyn sekä sähköpostin hallintaa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä.

Verkkovuorovaikutus on tietoverkon välityksellä kahden tai useamman ihmisen välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Verkkovuorovaikutuksesta puhuttaessa voidaan viitata samanaikaiseen tai eriaikaiseen henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen. Verkkovuorovaikutusosaaminen on kyky tunnistaa verkkovuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä, kyvykkyyttä hyödyntää erilaisia digitaalisia työkaluja sekä taitoa suunnitella verkkovuorovaikutustilanteita. Ammattilaisen pitää myös osata hyödyntää sosiaalisen median ympäristöjä ammatilliseen vuorovaikutukseen.

Verkko-ohjaamisella tarkoitetaan tilanteita, joissa tietoverkon välityksellä keskustellaan asiakkaan kanssa tavoitteellisesti asiakkaan tilanteisiin liittyvistä asioista, esimerkiksi asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä arjessa selviytymisestä.  Asiakas ymmärretään aktiivisena oman tilanteensa asiantuntijana. Verkko-ohjausosaamisessa tunnistetaan asiakaslähtöisesti ohjaustarpeet sekä asiakkaan tietotekninen osaaminen, suunnitellaan tavoitteet yhteistyössä asiakkaan kanssa, toteutetaan verkko-ohjausta sekä arvioidaan ohjaustilannetta ja ohjauksen onnistumista. Verkko-ohjaaja osaa myös laatia ohjausmateriaalia, kuten kirjallista materiaalia, äänitteitä sekä videoita.

Asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluosaaminen sähköisessä ympäristössä tarkoitetaan ammattilaisen osaamista tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän taustalla olevan lainsäädäntö. Ymmärtää uudistuvan paradigman muutoksen, jossa asiakkaan asema on palvelujärjestelmän keskiössä (Hyvinvointi ekosysteemissä). Ammattilaisen tulee osata tunnistaa ja hallita erilaisia sähköisiä palveluympäristöjä, palvelupolkuja ja niihin liittyviä työvälineitä. Kykyä auttaa asiakasta valitsemaan tarkoituksenmukainen sähköinen sosiaali- ja terveyspalvelu. Ymmärtää ja huomioida kustannuksiin vaikuttavat tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa omassa toimintaympäristössään.

Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaosaamisella tarkoitetaan terveysalalla käytössä olevien laitteiden, välineiden ja teknillisten menetelmien sekä niistä syntyvän tiedon hallintaa asiakkaan seurannassa. Tästä esimerkkinä voisi mainita tekoälyn, robotiikan ja sensorien tuottaman tiedon hyödyntämisen.

Sosiaali- ja terveysalan tiedon hallinnan osaamisella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tiedon keräämisessä, muokkaamisessa, siirrossa, arkistoinnissa ja viestinnässä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä.

Monitoimijainen kehittämisyhteisö tarkoittaa julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten tuottamaa yhteistoimintaa, jonka tuloksena syntyy jotain uutta. Monitoimijuudella kehittämisyhteisöissä tarkoitetaan työskentelyä, jossa kaikkien osapuolten tieto, valta ja osallisuus toteutuvat tasavertaisina. Monitoimijainen kehittämisyhteisö pyrkii hyödyntämään toiminnassaan digitaalisuutta. Monitoimijainen kehittämisyhteisö käsittelee toimintoja ja prosesseja, ei yksittäisten asiakkaiden asioita. Monitoimijuuden erottaa monialaisuudesta se, että edustettuina on ammattialojen lisäksi kolmas sektori ja kansalaiset.

Eettistä osaamista on, että ammattilainen noudattaa työssään sekä lainsäädäntöä että yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Edellä mainittujen lisäksi jälkimmäisiin kuuluvat myös vastuu työn laadusta ja asiakkaan kunnioittamisesta sekä kyky tehdä moniammatillista yhteistyötä. Näin ammattietiikka ja eettinen osaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä perustuvat sekä arvojen sisäistämiselle että ammatilliselle tiedolle ja osaamiselle. Eettisen osaamisen määrittely rakentuu kolmelle eettisen toimintamallin alueelle. Määrittely ottaa kantaa myös tulevaisuuden työhön sote-alalla ottamalla kantaa teknologisen kehityksen ja esimerkiksi robotiikan ja tekoälyn yleistymiseen sote-alalla.

Palvelumuotoilu on palveluiden ja palvelukokemusten kehittämistä muotoilun keinoin. Palvelumuotoilun keskiössä on ihmislähtöisyys. Kehittäminen pohjautuu palvelun käyttäjien, palvelun ja sen kontekstin ymmärrykseen. Sen avulla luovassa ja kokeilevassa prosessissa rakennetaan palvelukokemuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä ja ihmisille ystävällisiä.

Tiedolla johtamisosaamisella tarkoitetaan tiedon hyödyntämistä – toimintatapoja, joilla kerättyä tietoa jalostetaan ja hyödynnetään asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena. Sosiaali -ja terveysalan ammattilaisilta edellytetään ketteriä tiedolla johtamistaitoja. Kykyä kerätä, analysoida, hyödyntää ja arvioida tietoa asiakaslähtöisesti (oma ammatillinen toiminta, työyhteisö, organisaatio).

Tutkiva ja kehittävä osaaminen tarkoittaa tutkivaa, analysoivaa, kyselevää sekä eri vaihtoehtoja ja näkökulmia kriittisesti tarkastelevaa työotetta, jonka tarkoituksena on synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä.

Sosiaali- ja terveysalan digitalisaatioon liittyvän yhteiskunnallisen osaamisen ydintä on käsittää ihminen osana yhteiskuntaa, yhteisöjä ja järjestelmiä, sekä ymmärtää miten palvelujen ja yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, sekä ihmisten hyvinvointiin ja arkeen. Työntekijöiden tulee osata tunnistaa ja analysoida teknologisoitumiseen liittyvää eriarvoisuutta ja mahdollisia syrjäyttäviä rakenteita ja prosesseja. Tavoitteena on osata edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Osaamisen määrittelyä on käytetty rakenteena työstettäessä oppimateriaalia avoimelle digitaaliselle alustalle. Osaamisen määrittelyn versio 1.1. lähetetään sote-digialan asiantuntijoiden arvioitavaksi tammikuussa 2020 ja osaamisen määrittelyn seuraava versio 2.0. julkaistaan keväällä 2020.

 

Blogin kirjoittajat:

Leena Hinkkanen                                           Minna Tiainen

Lehtori, TtM Metropolia AMK                     Lehtori, TtM,Tampereen AMK