Humakin lehtorit Sirpa ja Sanna viettivät kaksi intensiivistä leiripäivää palvelumuotoilun parissa Tikkurilassa Laurean toimitiloissa 22.-23.8.2019. Palvelumuotoilun mentorileirillä opittiin palvelumuotoilun perusteita ja prosessia.
Päällimmäisenä leiristä jäi mieleen käytännön työskentely monialaisissa ryhmissä, jossa ratkottiin oppilaitoksen ulkoistetun catering-palvelun viestintähaastetta. Jo aikaisemmin Savonian palvelumuotoilusta vastaava kouluttaja Timo Sirviö yhdessä työparinsa Päivi Harmoisen kanssa pitivät tuleville leiriläisille aiheesta webinaarin. Päivi työskentelee Laurean liiketalouden puolella ja palvelumuotoilun prosessi vaikutti varsin selkeältä sabluunalta. Mentorileirin parhaita anteja olivat monialaiset keskustelut ryhmissä. Työskentely eri korkeakoulujen lehtoreiden kanssa, rajatun aiheen äärellä, oli mielenkiintoista ja antoisaa. ”Opin myös paljon uusia asioita minulle vieraista tutkinnoista ja niiden tavoitteista, palvelumuotoilun lisäksi. Oli hienoa nähdä, miten pitkällä muotoiluosaaminen on ammattikorkeakoulukentällä”, toteaa Sanna Nieminen Humakista.
Erityisesti menetelmässä huomion arvoista on, että siinä tutkitaan asiakkaan ymmärrystä kehitettävästä prosessista. Tämän pohjalta luodaan ratkaisuvaihtoehtoja eli konsepteja käsillä olevaan haasteeseen. Prototypointivaiheessa nähdään, miten vaihtoehtoinen tapa toimii, ja konkreettista palvelukonseptia on siten helpompi arvioida osallisten kanssa keskustellen.
Palvelutuokioiden kehittäminen on ihmiskeskeistä, yhteistyöhön perustuvaa ja kaikki osalliset huomioivaa, joten toimintatapa sopii hyvin humanistisen koulutuksen kehittämiseen. Käytännön harjoitteet palvelumuotoiluleirillä antoivat hyvän pohjan ja käsityksen menetelmästä, jota on helppo lähteä testaamaan.
Palvelumuotoilun kohteeksi sopii ”yksi potilas ” -ajattelu. Tällä tarkoitetaan sitä, että muotoilun kohteeksi on hyvä valita selkeästi rajattu kohdennettu aihe. Aiheen konpleksisuus voi vaikeuttaa prosessin etenemistä. Jotta palvelumuotoilu voisi onnistua, edellyttää se toimeksiantajalta sitoutumista. Toimeksiantajalta tarvitaan siis myös muutakin kuin sähköpostilla lähetetty toimeksianto. Parhaassa tapauksessa toimeksiantaja esittelee tilauksen ja osoittaa henkilöt, jotka vastaavat projektista tilaajan puolella.
Myös palvelun käyttäjien on hyvä olla jo olemassa ja näin helposti tavoitettavissa.
Palvelumuotoilua poikkeuksellisten aiheiden parissa
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun prosessia tullaan testaamaan poikkeuksellisissa ympäristöissä. Sirpa lähtee kehittämään oppilaitoksen tutortoimintaa yhdessä aloittavien Yhteisöpedagogi AMK opiskelijoiden kanssa. Muotoilun ytimessä on koulun aloitusvaihe Humakin Nurmijärven kampuksella ja tutoreiden rooli siinä. Aloittavasta ryhmästä valitaan parhaillaan uusia tutoreita. Heillä on syksyn aloitus tuoreessa muistissa, joten tällä pienemmällä porukalla sekä omaa vertaisryhmää että muita asiaan kuuluvia henkilöitä haastattelemalla aloitetaan palvelumuotoilun prosessi.
Sanna puolestaan kehittää Humakin alumnitoiminnan viestintää monitoimijaisessa ryhmässä, joka koostuu alumneista ja Yhteisöpedagogi AMK verkkomonimuotokoulutuksen opiskelijoista. Palvelumuotoiluprosessia yritetään toteuttaa verkkopohjaisesti luomalla erilaisia palvelupolkuja. Verkkomonimuoto-opinnoissa aineistojen käyttö tapahtuu verkkopohjaisesti Humak BB Open LMS alustalla, jossa käytetään Blackboard:iin perustuvaa Collaborate Ultra työkalua. Verkossa prosessi edellyttää ryhmiin jakautumista ja myös osallistujien omaa osaamista toimia pienryhmässä verkkoalustalla. Tällöin palvelumuotoiluprosessin osaamisen lisäksi on myös huolehdittava osallistuvien digitaidoista.
Palvelumuotoilun aineistot on tallennettu SotePeda 24/7 hankkeen toimijoiden saataville Digikampus.fi alustalle. Tulevaisuudessa digikampuksessa on SotePeda 24/7 -hankkeen opettajaverkostoon ilmoittautuneilla lehtoreilla mahdollisuus päästä testaamaan hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja aineistoja.
Kirjoittajat: Sirpa Ali-Melkkilä lehtori ja Sanna Nieminen lehtori, Humanistinen Ammattikorkeakoulu
Artikkelin aloituskuvassa ovat Heini Karjalainen, Jaana Kemppainen, Anu Aalto, Maaret Rutanen, Carina Gädda, Piiku Pakkanen, Sirkka Säätelä, Kirsi Ronkainen ja Kati Ojala.
SotePeda-hankkeen viestintä kyseli osallistujilta tunnelmia palvelumuotoiluleirin aikana.
Tässä kysymykset:
1. Kuka olet, kerro hieman itsestäsi.
Olen Sirpa Ali-Melkkilä, lehtorina yhteisöpedagogikoulutuksessa, Humakin Nurmijärven kampuksella. Taustaltani olen nuorisotyöntekijä, mutta lehtorin tehtävissä on vierähtänyt jo 11 vuotta.
Olen Ulla Huhtalo, sosiaalialan lehtori Saimaan AMK, Lappeenrannasta.
Olen Sanna Nieminen ja työskentelen lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa eli Humakissa. Päätehtäväni on opetus ja valmennus yhteisöpedagogi amk verkkomonimuotokoulutuksessa sekä projektipäällikön tehtävät Sotepeda 24/7 hankkeessa. Olen työskennellyt Humakissa vuodesta 2007 lähtien kansalaistoiminnan, nuorisotyön- ja järjestötyön sekä ehkäisevän päihdetyön parissa. Nuoriso- ja järjestötyöalalla olen työskennellyt noin 25 vuotta. Olen kiinnostunut digitaalisesta oppimisesta ja vuorovaikutuksesta digivalmennuksessa. Myös tulevaisuuden yhteisöllisyys ja sen rakentuminen järjestökentän monitoimijaisissa yhteisöissä tulee olemaan mielenkiintoista.
Olen Pasi Alanen ensihoidon lehtori Saimaan ammattikorkeakoulusta. Palvelumuotoilu oli itselle aivan uusi käsite. Tottakai olin asiasta jotain lukenut, mutta ymmärtäminen oli aika pintapuolista. Mentorileiri lisäsi asian ymmärrystä kovasti.
-
Mikä mentorileirissä oli parasta? Kehitettävää? Mikä jäi eniten mieleen?
Sirpa: Parasta leirillä oli tavata muiden ammattikorkeakoulujen henkilöstöä, ja kuulla heidän arjestaan.
Mentorileiri oli intensiivinen kokemus, jossa pysyteltiin tiukasti rajatun aiheen ympärillä. Leirissä parasta oli saada käytännön simulaatio palvelumuotoilun prosessista. Kohderyhmää voisi huomioida jatkossa jättämällä vähemmälle huomiolle sellaiset seikat jotka kaikki jo osaavat. Jäin pohtimaan koulutuksessa saatuja menetelmiä, ja niiden käytettävyyttä sellaisenaan meidän palvelumuotoilun prosessissa.
Ulla: Mentorileirissä parasta oli hyvä pienryhmä ja innostava työskentely ryhmässä. Alkuun palvelumuotoilu ja koko leiri tuntui sekavalta ja aikataulutus liian tiukkaan raamitetulta (15 minuutin aikataulutus vaikea hahmottaa, isommat kokonaisuudet, selkeämpi ymmärrys) Mieleen jäi pienryhmien tuotokset ja erilaiset esittelyt.
Sanna: Mentorileiri oli onnistunut koska tekemällä oppiminen ryhmässä tuo kiinnostavan poikkeuksen lehtorin työhön. Tavallisesti seuraamme sivusta opiskelijoiden työskentelyä, mutta nyt pääsimme itse tekemisen ytimeen. Aikarajoitteet muokkasivat kaksipäiväsitä prosessia ja oli tärkeää että osallistujina huomasimme mitkä ovat todellisia heikkoja kohtia ja mitkä ovat ajankäytön tai olosuhteiden vaikutukset lopputulokseen. Palvelumuotoiluprosessin opetuksessa on huomioitava lisää ryhmäytymiseen liittyviä seikkoja ja oltava tarkkana aikaresurssin käytössä.
Pasi: Parasta oli ryhmäytyminen ja erilaiset taustat, jotka tukivat tehtävien tekoa. Etenkin torstain tahti oli mielestäni aivan liian kova. Tällä hetkellä itsellä ei ole lukuisten välivaiheiden osalta selvää käsitystä, mitä piti tehdä missäkin vaiheessa.
-
Millä tavalla aiot käyttää palvelumuotoilun mentorileiriltä saatuja oppeja omassa organisaatiossasi?
Sirpa: Meillä on tarkoitus testata täällä palvelumuotoilua aloittavien opiskelijoiden ensimmäisten viikkojen, ja etenkin siihen liittyvän tutortoiminnan kehittämisessä.
Ulla: Jo leirille sitoutuessa sitouduttiin johonkin sovellukseen omassa koulussa ja opetuksessa eli johonkin kokonaisuuteen leirin opit tulevat käyttöön.
Sanna: Tulen järjestämään opiskelijoille erillisen palvelumuotoilun koulutuksen. Vielä avoinna on, onko se mahdollista toteuttaa verkossa.
Pasi: Aion pitää yhteistyössä kollegani kanssa jonkun palvelumuotoiluun liittyvän kurssin osasuorituksen. Vielä emme tiedä mikä se voisi olla.
Seuraava palvelumuotoiluleiri SotePeda-hankkeessa on tammikuussa 2020.
Kirjoittaja: Pirjo Valpas, Laurea Ammattikorkeakoulu