You are currently viewing Koulutusta yhteiseksi hyväksi

Koulutusta yhteiseksi hyväksi

Sosiaali- ja terveysalaan liittyvän muutoksen edessä on tulevaisuudessa myös ammattikorkeakoulutus. Digitalisaation lisääntyminen tuo sekä sote-alalle että koulutuksen järjestäjille haasteita: Miten luoda toimivia kokonaisuuksia digitaliseen muotoon, kohtaamaan opiskelijoita 24/7?

Sote -alalla keskustelu ja kehittäminen käy kuumana monitoimijuuden saralla. Yksiköitä yhdistetään ja toimintoja integroidaan asiakaslähtöisempään suuntaan. Integroinnin toteuttaminen ei ole aivan helppoa. Sektorit ja siilot ovat vahvoja ja tuottavat palveluita asiantuntevalla osaamisella. Usein kuitenkin asiakas kokee pompottelua asiantuntijalta toiselle.

Ammattikorkeakouluja kannustetaan toteuttamaan opintoja niin, että monitoimijuus korostuu ja ammattiin valmistuisi monialaista näkökulmaa omaavia työntekijöitä. Monialaisuuden kulmakivi on avoimuus ja luottamus toisen työhön. Tämän osaamisen mahdollistaa jo korkeakoulutus. Kuitenkin monialaisen koulutuksen muodostaminen vaatii vielä paljon kehittämistä ja työtä.

Entistä enemmän opintoja viedään verkko-oppimisympäristöihin ja suoritetaan digitaalisesti. Verkko-oppimisympäristöt tulisi luoda myös monialaiseen opiskeluun niin, että ne tukisivat monialaista ongelmanratkaisua. Verkko-opinnot voivat luoda pohjan monialaiselle yhteistyölle, jos digitaalinen ympäristö mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyön ja tuo lisäarvoa oppijalle.

Entä kuinka pystytään takaamaan monitoimijuus verkko-opinnoissa? On huomattu, että usein opiskelijat pyrkivät hakeutumaan tuttuun ja turvalliseen ympäristöön oman sektorin toimijoiden kanssa. Jo opintojen alkaessa tulisi kannustaa monitoimijuuteen, koska se on tulevaisuudessa välttämätön taito ja verkostoitumisen merkitys kasvaa entisestään. Tämä edellyttää meiltä jokaiselta riittävää näköalaa ja ymmärrystä monitoimijuuden tuomista hyödyistä niin ammattilaisen sekä asiakkaan näkökulmasta.  

Oppimisessa vastuu on kuitenkin opiskelijalla ja opiskelijan motivaatiota kasvattaa mahdollisuus omiin valintoihin sekä päätöksiin. Puhutaan opiskelijakeskeisyydestä, joka kasvattaa itsenäisyyteen sekä vastuullisuuteen. Opiskelija pystyy omien valintojen kautta suuntaamaan oppimista tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijakeskeisyys tulee huomioida opetussuunnitelmassa ja tämä vaatii edelleenkin koulutuspoliittista pohdintaa. Verkkoympäristöjen edelleen kehittäminen toimivaksi ja joustavaksi tukee aktiivista oppimista. Opetushenkilöstöä, joka suunnittelee tulevaisuuden opintoja, tulisi myös tukea ja kouluttaa monitoimijuuteen sekä digitaalisiin oppimisympäristöihin. Koulutukseen tulisi olla riittävästi aikaa. Opetuksen sekä oppimisen kehittäminen on vaativaa. Sote -muutoksien tuomat haasteet vaativat paljon opetushenkilöstöltä, niin substanssiosaamista kuin pedagogista kehittämistä. Yhtenä pedagogisena ohjenuorana voisi olla seuraavien oppimisen muotojen yhdistäminen:

Monologinen oppiminen – yksilön tiedonhankinta.

Dialoginen oppiminen – osallistuminen ja vuorovaikutus.

Trialoginen oppiminen – yhteisöllisen tiedonluomisen näkökulma.

Kirjoittajat:

Sanna Juvonen toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa kehityspäällikkönä sekä SotePeda24/7-hankkeessa työpaketin ” Digi-Soten pedagogiset ratkaisut ja oppimispilottien fasilitointi” –vetäjänä

Mirva Illi-Lampio on Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen muutoksessa -YAMK opiskelija Laurea ammattikorkeakoulussa. Hän on peruskoulutukseltaan sosionomi ja työskentelee perhekeskusvastaavana Päijät-Hämeen perhekeskusverkostossa. 

Hannemari Haapala on Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen muutoksessa -Yamk opiskelija. Ammatiltaan hän on terveydenhoitaja.

Lähteet:

Heinonen L., Eriksson S., Kujala J. 2011, 45. Pedaforum Yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu 2/2011. Saatavissa: https://docplayer.fi/19734139-Syksy-2-2011-journal-of-teaching-and-learning-in-higher-education.html

Helavirta S., Muranen P., Seppälä L. 2018, 15-16. Soten haasteet hyvinvointialan korkeakoulutukselle artikkelit. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/159708/B%2019%202018%20Viinamaki%20Saarnio%20Seppanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y