seuraa hanketta sosiaalisessa mediassa
Sanoitetaan monitoimijuutta – moniammatillisuus, monialaisuus ja monitoimijuus toimialojen diskurssien pyörteessä

Sanoitetaan monitoimijuutta – moniammatillisuus, monialaisuus ja monitoimijuus toimialojen diskurssien pyörteessä

Sotepeda 24/7 -hankkeen toimijat edustavat laajasti useita eri aloja. On selvää, että toimialoja sanoitetaan oman tieto- ja tutkimusperinteen sekä käytäntöjen valossa. Yhteistyössä korostuu yhteinen kieli ja käsitteiden merkitys. Onkin hyvä varmistaa, tarkoitetaanko monialaisuudella samaa asiaa sosiaalialalla ja terveysalalla tai vaikkapa liiketoiminnassa ja tekniikan eri alueilla. Esimerkiksi kasvatusalalla verkostotyö tarkoittaa osin samaa kuin monialaisuus. Sotepeda 24/7 -hankkeessa monitoimijuus on tärkeässä roolissa ja sitä kehitetään kehittämisyhteisöissä, joiden pohjalta tässä blogissa kuvaamme polkua termien ja sisältöjen välillä.

Moniammatillisuus kuvaa eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Moniammatillinen työ lähestyy aihetta professioista käsin. Monialaista yhteistyötä ja palvelujen integraatiota voidaan jäsentää erilaisten ulottuvuuksien kautta: monitasoisuus kuvaa valtiollisen, alueellisen ja paikallisen tason intressien yhteensovittamista, monisektorisuus eri hallinnonalojen yhteensovittamista ja monitoimijuus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintojen ja kansalaisten näkökulman yhteensovittamista (Saikku, 2018).

Monialaisuutta ja moniammatillisuutta käytetäänkin usein rinnakkaisina termeinä. Monialainen mielletään usein hallinnon- ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi, kun taas moniammatillisuus ajatellaan monen eri alan ammattilaisen toiminnaksi. Verkostotyö termiä käytetään samalla tavoin kuin monialainen yhteistyö. Verkostotyö voidaan ymmärtää yhteiskehittämiseksi, jossa tavoitteena ei ole ratkaista yksittäisen asiakkaan tarpeita, vaan kehittää palveluja ja toimintatapoja laaja-alaisemmin.

Toimijuus yksilön toimintana (human agency) voidaan ajatella toimintavalmiutena (Hakkarainen ym., 2004), jonka myötä toimijan on mahdollista tehdä haluamaansa ja saada aikaan tavoittelemansa lopputulos (Hokkanen 2013, 60). Toimijuutta kuvatessa korostuu tahto kokea ja olla olemassa tätä tilannetta varten (Hakkarainen ym., 2004). Toimijuuteen liittyy vahvasti yksilön aktiivisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnan mahdollisuus, vapaaehtoisuus, selviytymiskykyisyys, taito ja voima valita itse toimintatavat sekä motivaatio ja oppiminen (Eteläpelto ym., 2013; Hitlin ym., 2007; Kumpulainen ym., 2010). 

Toimijuudessa on kyse myös vallan määrittelystä; subjektiuden tunnistamisesta ja subjektin tahdonvapaudesta (Hakkarainen ym., 2004). Toimijuudella suhteessa sosiaaliseen rakenteeseen tarkoitetaan motivoitunutta toimintaa, tavoitteellisuutta ja itseohjautuvuutta. Se edellyttää toiminnan muokkaamista omiin arvoihin sopivaksi ja oman toiminnan arvioimista, reflektiota. (Bandura, 2001.)

Monitoimijaisella yhteistyöllä tarkoitetaan yhteistyön tekemistä, kehittämistä ja tutkimista siten, että kansalainen on osallinen sekä palveluprosessissa että palvelun kehittämis- ja tutkimusprosessissa (Kehrä 2: Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä 2013). 

Monitoimijuus SotePeda 24/7 -hankkeessa

Monitoimijuus-käsitettä on lähestytty SotePeda 24/7 -hankkeessa kahdella tavalla. Ensimmäisessä määrittelyssä monitoimijuus nähdään synonyyminä monialaisuuden käsitteeseen, jossa korostuu käytäntö ja tekeminen. Tällöin kehittämisyhteisö koostuu toimijoista, jolloin moni-etuliite kuvaa useita eri toimijoita, toimijoiden määrää. Kansalainen on yksi toimija muiden joukossa, ja hän tulee mukaan ilman ammatin tai statuksen tuomaa asemaa kokemuksellisesta palvelunkäyttäjän näkökulmasta. Toinen määritelmä tarkastelee toimijuutta sosiologisesta (Bandura 2001, Giddens 1984) näkökulmasta. Tällöin korostuu yksilön aktiivinen toimijuus niiden erilaisten aktiivisen toimijan roolien kautta, joita yksilöllä voi olla kehittämisyhteisöissä.

SotePeda 24/7 -hankkeessa monitoimijuus kehittämisyhteisöissä määritellään seuraavasti:

  • Monitoimijuudella tarkoitetaan julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä kansalaisten yhteistä toimintaa. Monitoimijuuden lähikäsite on monialainen yhteistyö. Monitoimijuuden erottaa monialaisuudesta se, että edustettuina on ammattialojen lisäksi kolmas sektori ja kansalaiset. 
  • Kehittämisyhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteistoimintaa, jonka tuloksena syntyy jotakin uutta. Kehittämisyhteisön toiminnalla on yhteinen päämäärä, johon sen jäsenet pyrkivät omien tavoitteidensa kautta. Kehittämisyhteisö koostuu erilaisista toimijoista, jotka tiedostavat olevansa osa kehittämisyhteisöä. Kehittämisyhteisö toimii tietyn ajan, jonka aikana sillä voi olla yksi tai useampia tehtäviä. 
  • Monitoimijainen kehittämisyhteisö tarkoittaa julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten tuottamaa yhteistoimintaa, jonka tuloksena syntyy jotain uutta. Monitoimijuudella kehittämisyhteisöissä tarkoitetaan työskentelyä, jossa kaikkien osapuolten tieto, valta ja osallisuus toteutuvat tasavertaisina. Monitoimijainen kehittämisyhteisö pyrkii hyödyntämään toiminnassaan digitaalisuutta. Monitoimijainen kehittämisyhteisö käsittelee toimintoja ja prosesseja, ei yksittäisten asiakkaiden asioita.

Monitoimijaisten kehittämisyhteisöjen hyöty digitaalisten palvelujen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi on erityisesti siinä, että eri tahojen tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduksi jo kehitystyön alkuvaiheessa sekä siinä, että monitoimijainen yhteisö voi arvioida erilaisten kokeilujen vaikutuksia jo kehittämistyön aikana. Myös jalkauttaminen helpottuu monitoimijaisissa kehittämisverkostoissa osallistamisen kautta, joka puolestaan edesauttaa tulosten käyttöä yksittäisiä kokeiluja laajemmin. (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019, 38).

Lähteet:

  • Bandura,  Albert  (2001)  Social  Cognitive  Theory:  An  Agentic  Perspective  Annual  Review  of Psychology Vol.  52:  1-26  (Volume  publication  date  February  2001)  Department  of  Psychology, Stanford University, Stanford, California.
  • Giddens, Anthony (1984) The Constitution of Society – Outline of the Theory of Structuration. Berkeley CA: Univercity of California Press.
  • Hokkanen,  Liisa  (2013)  Asiakaskansalaisen  toimijuus  sosiaalityöllisessä  asianajossa.  Teoksessa Merja  Laitinen  &  Asta  Niskala  (toim.) Asiakkaat  toimijoina  sosiaalityössä.  Tampere:  Vastapaino, 55–86.
  • Eteläpelto A, Vähäsantanen K, Hökkä P, Paloniemi S. What is agency Conceptualizing professional agency at work. Educ Res Rev 2013;10:45–65. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2013.05.001
  • Hitlin S, Elder G H. Time, self and the curiously abstract concept of agency. Sociological Theory 2007;25:170–191. https://doi.org/10.1111/j.1467-9558.2007.00303.x
  • Kehrä 2: Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä. https://www.innokyla.fi/web/hanke172099/etusivu?p_p_id=projects_WAR_projectsportlet&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_projects_WAR_projectsportlet_projectId=225536&_projects_WAR_projectsportlet_action=viewGeneral
  • Ronkainen, Suvi (2008) Kenen ongelma väkivalta on? Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus. Yhteiskuntapolitiikka 73:4, 388–401.
  • Saikku P. (2018) Hallinnan rajoilla. Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Väitöskirja. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 74. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.
  • Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:23. Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus.

Kirjoittajat:
Sanna Nieminen, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Virpi Maijala, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Marianne Laurila, Vaasan ammattikorkeakoulu
Kati Ojala, Lahden ammattikorkeakoulu
Pia Tamminen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Tarja Tolonen, Lahden ammattikorkeakoulu
Jaana-Maija Koivisto, Hämeen ammattikorkeakoulu

Close Menu